TOTALITARISMI

Totalitarismin pesänselvitys!

EU valmistautuu totalitarismin rikosten selvittämiseen. Tutustu Totalitarismi-seminaarin puheenvuoroihin ja kuviin: kuvat-1 ja kuvat-2.

Sivujen toteutuksesta vastaa ProKarelia.



24.05.2004
TOTALITARISMI-SEMINAARI
Ohjelma
Siirry ohjelmaan

 
Antero Siljola, kauppat. maisteri
Tervetuloa, seminaarin tavoitteet
Lue »
 
Jukka Nevakivi, professori
Totalitarismin historia
Lue »
 
Toomas Hiio, pääsihteeri
Totalitarismi Virossa
Lue »
 
Kimmo Kiljunen, tohtori
Totalitarismi ja EU
Lue »
 
Alex Stubb, tohtori
EU-maailmanvalta ja totalitarismi
Lue »
 
Alpo Rusi, tohtori
Totalitarismi ja EU
Lue »
 
Pekka Visuri, tohtori, eversti
Totalitarismi
Lue »
 
Rauno Meriö, kenraaliluutnantti
Totalitarismi
Lue »
 
Arto Luukkanen, dosentti
Totalitarismi
Lue »

Tilaa sähköpostilla tietoa
päivityksistä, tapahtumista
ja uutisista. Avautuvalla sivulla
valitse "Totalitarismi"-lista.

 

Tausta-artikkeli

Martti Valkonen, toimittaja
ProKarelia

Aihe

EETTINEN JULKILAUSUMA EU:SSA:
STALINISMI TUOMIOLLE HITLERISMIN TAVOIN

Tiedote

24.05.2004, julkaisuvapaa

Lisätietoja


www.prokarelia.net/fi
office@prokarelia.net

Euroopan Unionin laajeneminen on tuonut poliittisten ja taloudellisten muutosten rinnalla esiin myös tavoitteen maanosan eettisten arvojen vahvistamisesta. Siitä saatiin selkeä näyttö EU:n suurimman puolueryhmittymän EPP:n, konservatiivien ja kristillisdemokraattien, hyväksyessä Baltian maiden aloitteesta vetoomuksen totalitarismin kaikkien muotojen tuomitsemisesta.

Totalitarismin täydellinen tuomitseminen tuotaneen itse Euroopan Unionin parlamentin keskusteltavaksi sopivassa vaiheessa yhteisön laajenemisen yhteydessä. EPP:n lausunto on jäsenmaille osoitettu pitkä monenlaisten tutkimusten, selvitysten ja toimenpiteiden luettelo, johon kaikkien jäsenmaiden odotetaan ottavan kantaa monilla eri tasoilla.

Itäisen Keski-Euroopan maiden liittyminen Euroopan Unioniin saattaa tämän julkilausuman puitteissa siirtää sekä historian tulkintoja että nykyisen keskustelun painopistealuetta maanosan läntiseltä sektorilta tasaisemmin yli koko laajenevan yhteisen alueen.

Kun Euroopan Unionin valtaosa on tähän saakka elänyt kaukana stalinistisesta pakkovallasta maanosan läntisellä sektorilla ja tuominnut yhä uudelleen totalitarismin muodoista natsismin ja fasismin kuin ilmestyskirjan ainoina petoina, joutuu maantieteellisesti aiempaa tasapainoisempi Euroopan Unioni ottamaan kantaa kolmanteen petoon, totalitaristiseen kommunismiin.

EPP:n julkilausuma helmikuun viidenneltä päivältä 2004 vetäisee yhtäläisyysmerkit kaikkien tuomittavien totalitarismin muotojen välille ja luettelee totalitaarisen kommunismin natsismin ja fasismin rinnalla sellaiseksi epäinhimilliseksi vallankäytöksi, pakkovallaksi ja murhakoneistoksi, joita moniarvoiset demokraattiset maat eivät halua eivätkä saa hyväksyä.

Julkilausuma sanoo suoraan, että Neuvostoliiton pystyttämä pakkovalta vei tuhoon miljoonia ja taas miljoonia ihmisiä kautta itäisen Euroopan kaikissa niissä maissa, joissa totalitaarinen kommunismi pääsi valtaan.

Lausuma esittää, että syylliset on paljastettava ja vedettävä vastuuseen ja että uhreille on taattava hyvitys, korvaukset ja takuut siitä, että totalitarismin kaikkien eri muotojen kaikkia uhreja kunnioitetaan yhtä arvokkaina ja kalliina ja kaikkien uhrien todetaan ansaitsevan täysimääräisesti oikeudenmukaisen kohtelun.

Euroopan Unionin laajentuminen itään antoi Virolle, Latvialle ja Liettualle sekä niiden kera Unkarille tilaisuuden tuoda stalinismi tutkittavaksi ja tuomittavaksi yleiseurooppalaiselle foorumille.

Balttien johdolla toiminut konservatiivisten ja kristillisdemokraattisten puolueiden jäsenistä koostunut parlamentaarikkoryhmä teki syksyllä 2003 Euroopan Neuvostolle esityksen totalitaristisen kommunismin tuomitsemisesta. Sitä ennen pitkin 1990-lukua itäisen Keski-Euroopan maat ovat moneen otteeseen yrittäneet kiinnittää läntisen Euroopan arvovaltaisten keskustelukerhojen huomiota stalinismin kauhutöihin, mutta niiden menestys on jäänyt vajavaiseksi. Nyt asetelma on muuttumassa.

Läntisen Euroopan maat ovat kautta vuosikymmenten katsoneet Neuvostoliiton toimeenpanemia kymmenien miljoonien ihmisten joukkomurhia läpi sormien samaan aikaan, kun ne ovat hyvin lujasti tuominneet natsi-Saksan toimeenpanemat joukkomurhat.

Nyt Euroopan Unionin piirissä näyttää ensi kertaa voittavan laajaa kannatusta se käsitys, että itäisen Keski-Euroopan ja myös Venäjän väestöllä, jopa venäläisillä, täytyy olla samat ihmisoikeudet ja yhtäläinen ihmisarvo kuin läntisen Euroopan maiden kansalaisilla. Julkilausuman valossa stalinismin uhreja täytyy surra, murehtia ja kunnioittaa aivan yhtä lujasti kuin hitlerismin uhreja. Julkilausuma on antamassa myös venäläisille sen ihmisarvon, jonka stalinismi heiltä kielsi ja josta lännessä ei ole välitetty.

Julkilausumassa huomautetaan, että vaikka natsismi ja fasismi on näyttävästi tuomittu, ei se merkitse näiden pakkovaltaan turvautuneiden ideologioiden häviämistä. Sama koskee totalitaarisen kommunismin ideologiaa, jolla on edelleen sekä kannattajia että vielä johdossaan valtioita, joissa väestöllä ei ole ihmisoikeuksia, oikeusturvaa eikä minkäänlaisia takuita ihmisarvostaan.

Julkilausuma kutsuu ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita selvittämään, tutkimaan ja keskustelemaan stalinismin vuosista ja paljastamaan ihmiset, jotka pitivät väkivaltakoneistoa vauhdissa. Tällaisilta henkilöiltä ehdotetaan kiellettäväksi pääsy EU:n virkoihin ja muihin tehtäviin.

Erittäin voimakassanainen ja silti viileä julkilausuma herättää varmaankin syviä intohimoja EU-maiden piirissä. Julkilausuman valmisteluissa on ollut mukana monissa eri vaiheissa myös suomalaisia parlamentaarikkoja. Niinpä Kimmo Sasi allekirjoitti syksyllä 2003 Euroopan Neuvostolle osoitetun vetoomuksen, jossa esitettiin totalitaarisen kommunismin selvittämistä ja tuomitsemista sekä sen uhrien muistamista.

Nyt europarlamentin EPP-ryhmittymän jäsenistä esimerkiksi europarlamentaarikko Ilkka Suominen on ollut mukana tekemässä julkilausumaa. Työtä ovat edistäneet tai seuranneet myös useat muut suomalaiset europarlamentaarikot kuten ainakin Marjo Matikainen-Kallström ja Eija-Riitta Korhola.

Kun EPP-ryhmä piti kaksipäiväistä kokoustaan helmikuun 4.-5. päivinä ja sen yhtenä teemana käsitteli totalitaristisen kommunismin tuomitsevaa julkilausumaa, eivät Brysselissä olevat suomalaiset median kirjeenvaihtajat tiettävästi kiinnittäneet asiaan mitään huomiota. Niin sähköisen kuin painetunkin median kirjeenvaihtajat keskittyivät pohtimaan, mitä EPP-ryhmän kokous merkitsi puhemies Paavo Lipposen mahdollisuuksille edetä Prodin seuraajaksi komission puheenjohtajana.